keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Mercedes Benz 250TD(W124) (mannemersun tuunaus)

Saksalainen pelkistetty ja suoraviivainen insinöörityö puree meikäläiseen yksinkertainen ja suoraviivainen kun olen.
Työautonani on vm 1988 Mercedes Benz farkku. 250TD. 2500 kuutiosenttinen ja 5 sylinterinen diesel.  Aidot Mersu-uskovaiset hehkuttavat, että kyseinen w124 malli on paras mersu mitä koskaan, ikinä on tien päälle tarjottu... Toiset sitten muistuttelevat nimillä mannemersu, traktori, nokivasara, urakoitsijamesu ja niin edelleen...
Oma suhteni autoihin on aina ollut varsin käytännöllinen. Ostaessani katson onko kuinka pitkä leima otteessa. Pelaako kone ja hallintalaitteet, löytyykö ruostetta miten paljon.  Ajan autoillani paljon ja pitkiä matkoja.. Kymmeniä tuhansia km vuodessa. Tavaraakin pitää mahtua kyytiin ja kuormaa pitää pystyä vetämään... Mesu on täyttänyt paikkansa miehekkäästi... Sitä edellinen työvankkuri oli Volvon 240 dieselfarkku... Kelpo peli sekin.. Mutta joskushan se yhteinen taival päättyy... Volvo sanoi työsuhteen irti ja piti etsiä äkkiä uutta kulkupeliä... Netin kautta yhytin Nokialaisen kaverin joka kaupitteli omaansa... Äkkiäkös sitä tarpeesa oleva paikalle pääsee.. Auto vaikutti siistiltä, leimaa riitti, verot oli maksettu ja omistaja vaikutti aidosti pikkutarkalta ja omaisuudestaan huolehtivalta tyypiltä.  Ostohetkellä oli mittarissa noin 320 000km (Vannoahan ei voi onko joskus mittari seisonut, mutta se onkin toinen juttu.. ) ...
Mesru on ollut  minulla muutaman vuoden.. Tällähetkellä mittari väittää, että sillä on kaikkiaan ajettu noin 580 000km... Remppakuluja oli näiden 260 000km taipaleella ehtinyt viime viikkoon mennessä kertyä noin 2000€ edestä... Viime viikolla sitten pätkähti reipas tonni nokkiin kun taka iskarit sanoi työsuhteensa irti... Saldo on tällähetkellä 3200€ eli 0,012€/ajamani km... Toki siihen päälle vielä öljynvaihdot ja suodattimet joita en katso remontiksi vaan auton ylläpidon kustannuksiksi..  Minun ajotavalla palaa polttoainetta noin 6,5 l/100km joka on vielä ihan siedettävissä rajoissa.. Auton iänkin huomioden.. Onhan sentään kyseessä 24v vanhus..Etelän suolatuilla teillä ajo alkaa näkyä lokasuojissa ja tämän viikon ohjelmassa olikin fiksaus talvikuntoon. Hiomista, pakkelointia, maalaamista ja vahaus...
Vanhalla autolla ajaminen on omanlaisensa seikkailu.. Joskus pääsee helpolla ja halvallakin... Mutta yksi kaunis päivä voi olla kaikki toisin...

Tulevaa talvea kohti lähdetään toiveikkaalla mielellä... Ompahan fiksaukset tehty, Huollotkin ajallaan... Ehkäpä tuo 25v synttärikin saadaan viettää ihan työn ääressä, nokivasarat iloisesti kalkattaen...
Oheen vielä linkki...
Janis Joplinin näkemys aiheesta ;)
http://www.youtube.com/watch?v=WVaXuGdIegk&feature=related