Kyykkyvessan käytön lyhyt oppimäärä
Reppureissaajien maailmassa on muutamia perusasioita joiden ympärillä maailma pyörii.. aina kun paikkaa ollaan vaihtamassa, tai suunnitellaan vaihdosta on matkajärjestelyt, millä, miten ja milloin.. Majoituskuviot samoin.. Mistä löytyy ja millä hintaa.. Mutta kaksi aihetta on ylitse muiden.. Aiheet jotka on jokaisessa päivässä ja taatusti useammin kuin kerran..
Molemmat liittyvät saman suolistojärjestelmän toimintaan.. Ensinnä yläpäähän ja lopuksi sinne kahden puolipallon väliselle alueelle taikka lähinnä siis niihin tuotoksiin mitä sieltä saa maailmaan toimitettua..
Ruoka ja sen laatu on reissarille tärkeä juttu.. jos syö jotain epämääräistä ja pilaantunutta on tie vaikeuksiin auki.. herkullisen näköinen salaatti voi väärällä hetkellä annosteltuna saada aikaan mitä mielikuvituksellisemmat oireet.. Ripulin joka on jotain sellaista, ettei koskaan eläessään ole kokenut tai U käännös reaktion joka saa pallean lepattamaan purjeen lailla kun onneton uhri rykii ruoka-annoksensa lisäksi sapen ym mahdollisen.. Toivottavimmin vessanpönttöön, oman reissuhatun sijasta.. koulukuntaeroja löytyy.. Niin meidän reissueestakin.. Tosin rintamalinja vaihtelee hiukkasen.. Länkkärimäisesti laitettu ruoka valkealta pöytäliinalta nätisti tarjoten tai sitten lokaaliruoka makuineen ja yllätyksineen, toreilta ja kansanruokaloista, kuumana ja tulisena.. molemmilla tavoilla voi onnistua tai sitten ei.. mekin horjumme molemmilla linjoilla.. Pizzan huumaava tuoksu vie mennessään.. Samon myös nuudelisopan ja Curryriisin ja tulisten kastikkeiden..
Reissuhenkilön olotilaan eniten vaikuttava asia liittyy tietysti suoleen ja sen toimintaan.. asiasta kyllä tulee heitettyä juttua enemmän kuin kotioloissa..
Yleenäsä ottaen voi sanoa, että on kolmelaista menoa tiedossa..
Maha on kovalla.. Saat juuri ja juuri pukerrettua pari lampaanpapanan kokoista kikkaraa... Aiheuttaa huolta ja otsaryppyjä..
Kun tämä tilanne laukeaa käy niin, että kun uhri asettuu toimitukseen sieltä putkahtaakin vähintäänkin mannemersun kardaaniakselia muistuttava tiukka berliinimakkara.. Aiheuttamansa tuskan lisäksi tulee sitten palkintona helpotuksen huokaus.. Vihdoinkin maha toimii..
sitten se pahin vaihtoehto.. Maha on hetken aikaa muistutellut olostaan.. Sitten kun se tapahtuu käy liki samoin kuin ampuisi loppuun ammutulla haulikon sohlolla.. räjähtävällä voimalla tuleva parvi leviää joka suuntaan.. sitä tulee ja tulee.. Nauraa ei kärsi.. majapaikassa tai kuppilassa pitää ensimmäiseksi tsekata vapaa reitti toilettiin..
Tämän aasinsillan kautta aiheeseen Kyykkyvessan käytön oppimäärä
Kyykkyvessa, tuo aasian kansojen lahja maailman vessatekniikkaan.. Vähänkään kauempana maalikylistä voit olla varma, että tarpeet tehdään jossain muualla kuin western style länkkärivessassa.. Se voi olla joko neliskanttinen reikä puuceen lattiassa tai posliinipytty jonka kahta puolin asettelet jalkasi.. Paperia sinne pyttyyn ei saa syytää.. Huljukupissa on sitten kauha persuksen pesuu.. Jos asia epäilyttää on kysyttävä itseltään.. "jos kaadun turvalleni lehmänpaskaan.. tyydynkö pyyhkimään paperilla"
Mutta: nyt marssijärjestykseen..
Kyykkyvessan marssiohjesääntö (siis oma versioni)
-Kääri housunlahkeet ylös.. Jos roiskuu on turha sotkia tekstiileita..
-Housut alas, tarkista, ettei vyöt sun muut vetimet lillu pytyssä kun kyykistyt
- Mene alas syvään kyykkyasentoon, suoli oikenee ja toimitus käy kuin kissan aivastus.. Siis yleensä..
-seuraavaksi otat kauhaan vettä, joko hanasta tai saavista. Kaadat vasemman käden kämmenkuppiin vesiannoksen ja turhanpäin vaatteita kastelematta peset ahterisi puhtaaksi..
.Tarkista, että omat sääret on puhtaat samoin sandaalit, jos ei niin huuhtele kauhalla.. Varsinkin jos olet varpusparvikunnossa on kaikki mahdollista..
Lopuksi.. Tarkista tuotoksen laatu.. Huuhtele alas kauhalla syydetyllä vedellä.. Pese handut, käsidesin käyttökään ei ole liioittelua.. Kääri lahkeet alas ja hyvällä mielin taas eteenpäin..
Pelaahan suoli.. Sehän on elämän merkki.
Moi!
VastaaPoistaIhan mielenkiintoinen teksti, mutta miksi kaksoispisteet? Vaikeuttavat hieman lukemista.
Kiitos.. Hyvä havainto. olen tätä asiaa itsekkin pohtinut. nämä kirjoitelmat ovat syntyneet siellä tienpäällä. Milloin lokaalibussin tiivissä tunnelmassa. Milloin gesthousen baarin nurkassa kökkiessä. Olen mieltänyt nyt jälkeenpäin pisteytyskikkailuni siinä hetkessä syntyneeksi ajatustauoksi joka on spontaanissa muodossa tullut näkyviin... teksti on omalla tavallaan kuin kenttäsahattua lankkua. Siinä on tikkua, rosoa, luonnonväärää muotoa. Voi olla, että joskus parantelen asua, mutta vielä toistaiseksi hieman pelkään, että siinä katoaisi se elämänmakuinen roso ja särö...Terveisin Sealaker
Poista