perjantai 23. maaliskuuta 2012

Linja-autossa ompi tunnelmaa 22.3.-012 Vientiane-Savannaketh






Linja-autossa ompi tunnelmaa 22.3.-012 Vientiane-Savannaketh
Aamulla kello huusi 5.40. pikaseen pesulle ja vaatteet päälle. Sitten alas pihalle odottaan kyytiä bussiasemalle. Hetken odotuksen jälkeen tuli paikalle PickUp jonka lavalla oleville penkeille könyttiin. Matkatavarat myös kyytiin ja menoksi.. Aamun liikenne oli vallan rauhallista joten Laosin Kimi Räikkönen sai rauhassa painaa menemään... PickUpilla mentiin renkaat soikeena.. taatusti emme myöhästy bussista.. ainakaan jos ehjänä ollaan.. siinä sitä puristettiin penkin reunoja rystyset valkeina, mutta perille päästiin.. bussi olikin lähtövalmiina joten illalla laaditun suunnitelman mukaan toimittiin
-Rouva rynni bussiinb etsimään istumapaikkoja, etelään mennessä kuskinpuoli oli varjoisella kantilla, siltä puolelta, keskivaiheilta bussia paikat (jos tulee onnettomuus on sekä keula, että perä riskialttiimpia, näin järkeilimme).
-Mä jäin matkatavaroiden kanssa pihalle seuraamaan minne meidän pakaasit menee ja missä kunnossa. Sitten minäkin bussukaan rouvan viereen.. melko onnistunut valinta.. Avattava sivuikkuna vielä lisäbonuksena olisi ollut hienoa, mutta paikallinen nuorimies oli siihen ängennyt kärpän nopaudella.. Ei siinä hämäläistaustainen naisihminen ehdi kissaakaan sano.. mutta oli meilläkin ihan kohtuulliset mestat..
siunauksien siunas.. Bussin puhallin pelasi.. ilmastointia ei tietenkään ollut, mutta ilma sentään kiersi..  Bussi lähti liikkeelle.. jo muutaman kilometrin jälkeen tuli ensimmäiset kaupustelijat bussiin.. patonkia, keitettyjä munia, papuja, lihavartaita, matkalukemista.. Palvelu pelasi kuohtuu hyvin, mutta meillä jäi ostokset tälläkertaa tekemättä.. matkan varrella naapuripenkin ystävällinen Laolaisrouva tarjosi meillekkin omista eväistään  tuoreita papuja.. Herkullisia olivat, joten mukava on ystävällisyyttä outoa kulkijoita kohtaan muistella..
Vajaan parin tunnin taivalluksen jälkeen oli eka tauko, Talottomalla taipaleella levennyspaikalle ja itsekukainennkin rynnisti puskaan tarpeilleen.. Miehillehän se on helppoa... Vaan kyllä sitä kumppanikin puskan piilon itselleen löysi... siinä kun bussille tultiin hämmästelimme, että mikä ääni.. kukkohan siellä pontevasti esitti närkästystään matkatavaratilassa..  Paikallisia huvitti suuresti länkkärirouvan hämmästys..
Päivä oli hiton kuuma ja lämpeni iltapäivää kohti, silti pärjättiin yllättävänkin hyvin.. Meillä oli vettä, mehua, tölkkikahvia, pähkinöitä.. kyllä niillä matkanteon evästi.. Joskus puolenvälin jälkeen vahvistimme taistelutahtoa pienellä jallu ryypyllä jolle mehua kyytipojaksi..
Bussipysäkillä sitten tuktuk kuskin kaa neuvottelut ja niin hän vei meidät ekan guesthousen eteen.. Rouva kävi tarkistuksella, mutta paikka tuntui hieman kalsulta.. siis eteenpäin.. Hetki kierreltiin kaupunkia kunnes löysimme Lonely Planetin oppaassakin mainitun Leenas guesthousen.. Ihana puutarhapiha, ystävällinen perhekeskeinen meininki.. ilmastointi pelasi ja huone vaikutti ihan ok:lta.. hinta 90 000 kip per yö.. majoituimme..
vuokrasimme polkupyörät ja baanalle.. Ekan illan tunnelmat oli jännät.. paikka oli tavallaan unelias, kolonialismin ajan, joskus kauniit rakennukset oli jätetty rappiotilaan.. oli sääli katsoa niitä.. Miksi ei oltu hyödynnetty.. onko aate niin tärkeää, ettei voi kauniita taloja pitää kunnossa ja tuotammassa hyvinvointia täkäläisille.. mitä ihania liikehuoneistoja, hotelleja, ravintoloita, asuinhuoneistoja niihin saisikaan.. tunnelma oli hieman sama kuin joskus v 2000 kun olin työasioissa vanhan DDR puolella Hallessa. siellä oli myös kortterlitolkulla heitteille jätettyjä kivitaloja, ikkunat ja ovet rikottu, graffitteja pitkin seiniä, likaa ja saastaa joka paikassa.. silloin masensi ja niin myös nyt.. Nyt tuli pimeellä syrjäkadulla myös aito vaaran tunne.. mitään kouriin tuntuvaa ei ollut, mutta tunne oli vahva.. en pidä itteeni arkana joten luotin vaistoon ja siirryimme hieman valoisemmille paikoille.. Vientianessa jo huomasimme, että vartijoita liikkui rynnäkkökivääri mukanaan.. ehkä täällä lähimenneisyyden takana oleva väkivaltainen historia on kuitenkin alentanut voimankäytön kynnyksiä.. Näon vuoksi aseistamiseen riitää pistooli,, silloin kun valmistautuu myös voimaa käyttämään, silloin on rynkky oivallinen peli.. sillä osuu huonompikin ampuja (ainakin läheltä) ja teho riittää pudottamaan..
Nyt oli eka yö jolloin piti virittää moskiittoverkot.. Huoneessa oli hyttysiä ja riskiä ei viitsitty ottaa.. malaria on kuitenkin vallan ikävä vieras.. toistaiseksi on tyydytty paikalliseen moskiittosuihkeeseen. Jungo 30 ja vielä vahvempaa 95 on kumpaakin pullo...  Paikallisapteekista ostetut malarialääkkeet on toistaiseksi taskussa ja pyritty vain elämään niin, että viiden jälkeen laitetaan reippaasti suihketta.. jos moskiittoja alkaa oikein pirusti näkyyn..sitten pitää ehkä vaihtaa politiikka toiseksi..
Aamulla tehtiin pitkä polkupyöräretki.. Paahdetta liki 40 astetta.. taukopaikassa nautittu BeerLao teki kauppaa, samoin myöhemmässä vaiheessa suoraa puristimelta ostettu sokeriruokomehu. Muovipussiin pakattu mehu jäineen 3000 kippiä pussi.. Kylmä, raikas luonnonmehu.. tuoretuote.. hyvää kuin mikä..
siestaa sitten pari tunteroista.. Ilmastoinnin viilentämässä huoneessa nukahti kuin pieni lapsi..
Auringon laskun aikaan mekong joelle.. yritimme auringonlaskukuvia, mutta sumu petti.. Rannan kelluva ravintola taas ei.. Tulisen voimakkaasti maustettu keitto oli herkullisista herkullisinta.. mekongin kala maistuu juuri siltä miltä voi kuvitellakkin lämpimän veden aikaan jokikalan.. Lievä mudan maku tuntuu, mutta yrttien ja vihreiden kasvisten kanssa runsaalla chilillä ryydittäen tulee kokonaisuus jota on turha kuvailla.. tekee vain vääryyttä kokille.. Sanat eivät riitä..
jännä yksityiskohta.. ravintolalla oli useampi LadyBoy tarjoilija.. nätiksi oli laittautuneet ja äkkipäätä meni täydestä. Jostain luin, että alueelle on jossain määrin keskittynyt tämän lajin kulkijoita.. Syytä en tiedä.. Arvailisin, että paikallisten maailmassa ei homoseksuaaleille miehille ole sijaa, mutta nämä Ladyboyt yhteisö sulattaa..
Hyvän aterian jälkeen kävimme vielä huomista Pakseen siirtymistä varten hakemassa eväät, Pankkiautomaatilta rahaa ja silleen..Nyt jos jaksaa vielä imuttaa kamerasta kuvat koneelle sekä pakata olisi päivä pulkassa..
Huomenna siis aamulinkkarilla Pakseen.. Noin 4-5 tuntia taivallusta ja jotain 250 km matkaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti